Juttu ilmestyi Tekstiililehdessä 2-3/2016

 

Tekstiilinen tulevaisuus: uusia ideoita ja yhteistyötä 

Pirjo Kääriäinen, Designer in Residence, Aalto-yliopisto 


Tokiossa on esillä yhden maailman tunnetuimman muotisuunnittelijan, Issey Miyaken, retrospektiivinen näyttely. Issey Miyake on työskennellyt 1970-luvulta lähtien tiiviisti teknologian asiantuntijoiden kanssa, haastaen perinteiset valmistustavat ja materiaalien käytön. Lopputuloksena on syntynyt kiehtovia vaatteita ja asusteita, joihin liittyy aina jokin oivallus. Näyttelyssä on esillä muun muassa suoraan mekoksi valmistettu 3D-putkineulos ja monikerroksinen jacquard-kangas, josta muodostuu saumattomat farkun lahkeet. Mikään näyttelyssä esillä olevista tuotteista ei olisi voinut syntyä yksin suunnittelijoiden tai insinöörien taidoilla; yhteistyö on ollut kaiken a ja o. Issey Miyake tiimeineen näyttää mihin ennakkoluuloton yhteistyö parhaimmillaan voi yltää - ja kyse ei siis ole kokeellisesta taideprojektista, vaan merkittävästä liiketoiminnasta.

Valintani vuoden 2016 tekstiilitaiteilijaksi on saanut minut pohtimaan jälleen kerran omaa työuraani ja suomalaisen tekstiilialan tulevaisuutta. Opiskelin suunnittelijaksi 1980-luvulla, jolloin teollisuus vielä tarjosi monipuolisia harjoittelupaikkoja. Työskentelin vuoden kehrääjänä Valvillan kehräämössä ja kesän Helmipainossa. Valmistuessani Taideteollisesta korkeakoulusta aloitin työn suunnittelijana Finlaysonilla, jossa sain kokea tekstiilinvalmistuksen pitkän prosessin kuidusta valmiiksi kodin tekstiileiksi. Teollisten prosessien ymmärrys, materiaalituntemus ja kokemus monialaisesta yhteistyöstä ovat urani avainkokemuksia, joita hyödynnän päivittäin nykyisessä työssäni Aalto-yliopistossa materiaalitutkimuksen parissa.

Tekstiilirakenteet ja -materiaalit kiinnostavat tällä hetkellä sekä elektroniikka-, terveydenhoito-, rakennus- että paperiteollisuutta. Vaikka perinteinen tekstiili- ja vaateteollisuus ei suuressa mittakaavassa palaa Suomeen, avautuu toimialojen rajapinnoilla uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä hyödyttävät uudet teknologiat kuten digitaalinen suunnittelu tai suoratulostus yhdistettynä käyttäjiä kiinnostaviin tuotteisiin ja palveluihin.  Tässä muotoilulla on suuri rooli, sillä sen avulla voidaan ennakoida käyttäjien tulevia tarpeita ja visualisoida asioita, joita ei vielä ole olemassa. 

Kestävän kehityksen kasvavaa merkitystä ei voida ohittaa tekstiilialan tulevaisuudesta puhuttaessa. Alaan liittyy paljon ongelmia, joita on ratkottava globaalisti ja paikallisesti.  Materiaalien haaskaukseen ei ole tulevaisuudessa varaa, joten kiertotalous on saatava toimimaan.  Tuotteiden käyttö ja koko elinkaari pitää miettiä jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Oman haasteensa tulee aiheuttamaan tekstiileihin integroituva elektroniikka, jonka huolto ja kierrätys on myös ratkaistava.  Koulutammeko Suomessa näihin haasteisiin vastaavia asiantuntijoita?

Olen ollut urani aikana liian usein tilanteissa, joissa suunnittelu on nähty vain visuaalisena pintakoristeluna, valmistusprosessi vain rationalisoinnin kohteena tai bisnes vain perinteisenä kotimaisena keskusliikemyyntinä. Digitalisaatio on jo muuttanut ja muuttaa edelleen niin kuluttajakäyttäytymistä, tuotesuunnittelua ja valmistusta kuin markkinointia ja logistiikkaakin. Tekstiilialalla on paljon kiinnostavia mahdollisuuksia. Issey Miyaken tuotanto on hieno osoitus siitä, miten mahdottomat ideat voivat olla hetken päästä kaupallisia tuotteita. Ne eivät tosin ole niitä halvimpia, joita tuotetaan usein epäinhimillisissä työolosuhteissa, ja jotka heitetään lyhyen käytön jälkeen roskiin. Kun tuotteiden tarina tuodaan esille kiinnostavasti, niitä arvostetaan ja käyttöikä pitenee - tämä on kestävää kehitystä parhaimmillaan. 

Nyt on muotoilijoiden, teknologian taitajien ja yrittäjähenkisten liiketoiminnan osaajien yhteistyön aika. Pienestä voi kasvaa suurta, hullulta kuulostavista ideoista valtavirtaa – ja vaikka epäonnistumisiakin tulee, myös niistä voi syntyä jotain aivan uutta!
       
   

NIMI:

TYÖ:

KOULUTUS: 

URA:


PERHE:

ASUU:

HARRASTUKSET: 

 

Pirjo Kääriäinen

Designer in Residence, Aalto-yliopisto

Taiteen maisteri, IDBMpro

Finlayson 1989-2006, oma yritys 2006-2008,
Aalto-yliopisto 2008-  

Aviomies

Tampereella

Kirjallisuus, kuvataide ja mökkeily