8.3.2014

Teknisten tekstiilien tulevaisuus

Professori Pertti Nousiainen

Kuitujen käyttö teknisiin tarkoituksiin on perustunut alun perin lujuuteen, keveyteen, taipuisuuteen ja valmistettavuuteen eri muotoihin. Köysien, purjekankaiden, säkkien ja peitteiden käytön lisäksi DaVinci suunnitteli purjekankaisia lentokoneen siipiä 1400-luvun lopulla. Montgolfierin kuumailmapallo edelsi ilmalaivoja ja ensimmäisten lentokoneiden siivet toteuttivat DaVincin unelman 1900-luvun alussa. Suurimman kimmokkeen teknisten tekstiilien kehitykseen antoi synteettisten kuitujen keksiminen 20-50-luvuilla sekä 2. maailmansodan jälkeinen aseellinen varustautuminen ohjusten avulla ja kilpajuoksu avaruuteen. Erikoiskuiduilla on kriittinen rooli avaruusteknologiassa rakettien, moduulien ja avaruuspuvun konstruoinnissa.

Teknisiä tekstiilejä käytetään joko toisen tuotteen komponenttina (komposiitit tuulimyllyissä, veneissä ja lentokoneissa), välineenä tai työkaluna toisen tuotteen valmistamiseksi (paperi, elintarvikkeet, hygieniatuotteet) tai omana toiminnallisen tuotteenaan (turvavyöt, köydet, peitteet, suojavaatteet).  Niihin käytetään INDA et. al. mukaan lähes puolet kuitutuotannosta, jolloin kokonaismarkkina on 185 mrd€ ja EU:n osuus on huomattava tekstiileissä (20-25%) ja hyvinkin suuri komposiiteissa (33%). Teknisiä tekstiilejä valmistetaan pääasiassa perinteisellä tekstiiliteknologialla, mutta kuitukangasteknologia ja komposiittien valmistus ovat kasvavassa määrin mukana. Kuitukankaat sisältävät EDANA:n mukaan 19 erilaista käyttöaluetta, josta suurimpina ovat hygienia, pyyhintätuotteet, rakentaminen, kotitaloustuotteet, maanrakennus, huonekalut ja sisustaminen, autot ja lääketieteen erilaiset käyttökohteet.

EU:n selvityksessä (European Economic and Social Committee CCMI/105 Technical textiles, 17.4.2013)
tekniset tekstiilit nähdään kasvavina ja potentiaalisina talouden ja työllisyyden kehittämisessä. Tällöin perinteisen ja työvoimavaltaisen perustekstiili- ja vaatetusteollisuuden tilalle vahvistuu uusi liiketoiminta-malli, jossa tuotteet kohdistetaan teknisiin tarpeisiin.  Selvityksessä nähdään teknisissä tekstiileissä uuden teollisen vallankumouksen alku, koska ne palvelevat globaaleja ja sosiaalisia tarpeita, kuten energian säästäminen ja CO2-neutraali talous, ympäristösuojelu ja terveydenhuolto. EESC vaatii EU:n Komissiota ja Parlamenttia ryhtymään jatkuviin toimiin lupaavan teknisten tekstiilien sektorin kasvun vauhdittamiseksi.

Ehdotetut toimenpiteet, jotka korostuvat varsinkin koulutuksen osalta Suomessa,  ovat:
·    yksinkertaiset kansallisen ja EU-tason toimet uuden teknologian ja sen rahoittamisen kehittämiseksi
·    työvoiman ja osaajien kouluttaminen uudentyyppisten tuotteiden (B2B) ymmärtämiseksi
·    relevanttien tekstiiliteknologisten osien liittäminen EU:n T&K-ohjelmiin perinteisten materiaalien korvaamiseksi asteittain
·    bioekonomian ja CO2-neutraalin talouden pohjalta tarvittavat kehittämistoimenpiteet
·    uusien materiaalien vaikutuksen ennakointi energiakustannusten alenemisen kautta saatavaan tutkimuskustannusten takaisimaksuun

Esitettyjä vaatimuksia tukevat myös muut kansainväliset selvitykset, kuten TechNavion raportti, joka korostaa jatkuvaa innovointia teknisten tekstiilien sovelluksissa uusissa kohteissa, kuten elektroniikka ja ICT. Raportissa mainitaan isoina toimijoina markkinoilla johtavien E.I. du Pont de Nemours Co, Freudenberg & Co., Johns Manville ja Kimberly-Clark Corp, lisäksi myös suomalainen pörssiyhtiö Ahlström.  EU-27 valtioiden teknisten tekstiilien vienti edustaa 60 prosenttia jäsenvaltioiden tekstiilien kokonaisviennistä, jolloin suuria vientimaita ovat Saksa, Englanti, Ranska, Belgia ja Ruotsi. Lisäksi jäsenvaltiot, joiden teknisten tekstiilien osuus on korkein tekstiiliviennistä (ilman vaatteita) ovat Suomi, Tanska, Ruotsi, Tšekki ja Unkari. Nykyisin Finatexin jäsenluettelossa on noin 40 yritystä ja 28 erilaista teknisten tekstiilien tuoteryhmää.

FT  Pertti Nousiainen (b.1947)

Professor of Fiber pertti_nousiainenand Textile Technology, Tampere University of Technology (TUT),  Department of Materials Science. Working experience in Oulu University, Hospital and Department of Chemistry, VTT Textile Laboratory, Helsinki and Tampere,  Kemira Fibres Ltd. Cofounder of 3 private companies in Finland. International education and research activities e.g. at  Association of Universities for Textiles (Autex). Main areas of interests cellulose fibers, specialty synthetic fibers , medical textile applications, fibrous tissue engineering structures, silica fibers, conductive fibers, textile and surface chemistry, bio-processing fibers and textiles. Total publications 270.