15.2.2018

Kuituhampputeollisuus on uuden ajan kynnyksellä

Mikko Neuvo, HempRefine Oy

Maailmalta on tällä hetkellä vaikeaa löytää valtiota, jossa hampun viljely ja jalostus eivät olisi kasvussa. Hampusta toivotaan pelastusta muuttotappioalueille Nepalin kaltaisissa köyhissä maissa, mutta myös hiljenevissä kylissä ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Nousevan trendin syynä ovat hiilensidonnan merkityksen kasvu, panostukset biotalouteen ja kasvin monipuolisuus raaka-aineena.

 

Suomessa hamppuun suhtaudutaan kaksijakoisesti. Hamppukuitu materiaalina kiinnostaa niin vanhempia kuin nuorempia ikäpolvia: kuluttajat ja yritykset tiedustelevat jatkuvasti kotimaisten hamppulankojen ja -tekstiilien saatavuutta. Hamppuelintarvikkeet ovat löytäneet markettien hyllyille ja hamppukuivikkeet hevostalleille. Teollista tuotantoa harjoittavat yritykset sen sijaan suhtautuvat hamppuun raaka-aineena huomattavasti varovaisemmin. Puukuitumaassa kynnys muiden luonnonkuitujen käyttöön on yllättävän korkea. Pääosa tuottamastamme hamppukuidusta meneekin Keski-Eurooppaan, eikä kotimaista hamppulankaa vielä, tai enää, valmisteta.

Suomessa panostukset kuituhamppuun ovat vähäisiä, mutta kuitenkin kasvussa. EU:n ja valtion rahoittamilla hankkeilla on luotu tieto- ja kokemuspohjaa yrittäjille ja viljelijöille. Hankkeilla on oma paikkansa, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet kuituhampun osalta uuden yritystoiminnan syntymiseen. Euroopassa on ollut kuluneen vuosikymmenen aikana satoja hamppuun liittyviä t&k-hankkeita, mutta tuotteistaminen ja kaupallistaminen ovat jääneet usein puolitiehen.

Esimerkkiä voidaan hakea Amerikan mantereelta. Kuituhampun viljely on ollut Yhdysvalloissa sekavan lainsäädännön ja jatkuvasti muuttuvien tulkintojen takia vähäistä. Kun Obaman hallinto käytännössä salli kuituhampun viljelyn, tapahtui parissa vuodessa sama kehitys, mitä Euroopassa on haudottu 20 vuotta. Lukuisat viljelijät ja yritykset kylvivät hamppua tuhansia hehtaareja tietämättä, mitä biomassalla lopulta tehdään. Tuotantoteknologia on Amerikassa vielä vajavaista, mutta se ei sijoittajia ja yrittäjiä näytä pelottavan. Ensimmäiset amerikkalaiset hampputekstiilit on luvattu markkinoille ensi vuodeksi. Alan liikevaihto, elintarvikkeet mukaan lukien, lasketaan jo sadoissa miljoonissa.

Euroopassakin ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Puolan hallitus budjetoi 3,5 miljoonaa euroa hampun viljelyn lisäämiseksi. Puolassa tavoite on nostaa viljelypinta-ala 1500 hehtaarista 8000 hehtaariin vuoteen 2020 mennessä. Vastaavia tavoitteita on asetettu useimmissa EU-maissa. Ranskassa kuituhamppua viljellään jo 15 000 hehtaarilla.

Kiinassa tavoitteet ovat korkeammalla, ympäristölle vahingollista puuvillatuotantoa pyritään korvaamaan kuituhampulla miljoonalla hehtaarilla. Venäjällä valtio suunnittelee rakentavansa eri puolille maata tehtaita, joilla voidaan lisätä hamppukuidun käyttöä tekstiileissä. Kiinassa ja Venäjällä valtio antaa hampputeollisuudelle vetoapua ostamalla hampputekstiilejä armeijan käyttöön.

Hamppukuitua käytetään paitsi tekstiilien valmistamiseen, myös biokomposiittien raaka-aineena, elintarvikepakkauksissa ja eristeissä. Käyttökohteita on lukemattomia ja niin myös mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan. Jos EU ja Suomi haluavat olla mukana tässä nousevassa trendissä, pitää pöytään lyödä riskirahaa nyt. Jatkojalostus ilman alkutuotantoa ei ole mahdollista, joten ensimmäisenä on luotava vakaa raaka-aineen tarjonta, jotta investoinnit korkean jalostusasteen tuotantoon ovat mahdollisia. Juuri tällä asialla on kuituhamppua jalostava HempRefine Oy.

       

Nimi: Mikko Neuvo

Työ: Yrittäjä, HempRefine Oy 

Koulutus: Yrittäjäksi ryhtyminen keskeytti valtio-opin ja international business management –opinnot.

Ura: It-alan yritys 15-vuotiaana, laivateollisuudessa teknisten järjestelmien mallinnusta yrittäjänä ja viimeisimpänä grafiikan ja sisällön tuottamista laivateollisuuden julkaisuihin.

Perhe: Vaimo ja ärtyisä kissa

Asuu: Forssassa

Harrastukset: Yrittäminen

 


 
puheenvuoro_mikkoneuvo_pieni