Missä viipyvät älyvaatteet?

Mikko Malmivaara

E-tekstiilituotteiden, eli tekstiilipohjaisen puettavan teknologian kaupallinen läpimurto on kestänyt kauemmin kuin analyytikot ja rahoittajat ajattelivat. Vaikka ensimmäiset massatuotantomittakaavan sovellukset tulivat markkinoille jo vuosia sitten, on ennustettuun visioon vaatekappaleiden lisätyistä ominaisuuksista vielä matkaa. Tässä tärkeimpiä syitä viiveeseen kaupallisesta ja teknisestä näkökulmasta.

Suunnittelu on haastavaa

”Haluan ostaa älyvaatteen nyt heti! Miksei kaupoissa ole juuri mitään, vaikka niistä on puhuttu jo parisenkymmentä vuotta?”

Ajatellaan vaatetta, joka mittaa käyttäjänsä elintoimintoja ja laatii ohjelmiston avulla tuloksista henkilökohtaisen suunnitelman kuntoutusta tai terveyden ylläpitämistä varten. Kaikki sen suunnitteluun liittyvät rakennuspalikat, kuten materiaalit, vaatetussuunnittelu kaavoituksineen, elektroniikka laitteineen ja ohjelmistoineen, on periaatteessa jo olemassa. Kuitenkin näiden yhdistäminen toimivaksi konseptiksi ja lopulta tuotteeksi on aikaa vievää.

Hyvä tuote ratkaisee jonkin kohderyhmän ongelman ja on kustannustehokas valmistaa sekä käyttää. Koska useiden eri antureiden ja toimintojen sisällyttäminen vaatteeseen on kallista, on osattava hahmottaa välttämättömin. Tämä on tehtävistä vaikein, sillä se edellyttää vahvaa poikkitieteellistä osaamista sisältäen tekstiilin, elektroniikan, lääketieteen, tuotannon ja markkinoiden, sekä kohderyhmän yhtäaikaisen hallinnan.

Jotta kehoa mittaava tuote olisi lääketieteellisesti luotettava ja turvallinen, on se alusta lähtien osattava suunnitella läpäisemään ne testit, joita sen käyttöä koskevat standardit ja asetukset edellyttävät. On myös osattava ennakoida kaupalliset näkymät tuotteelle, jolle ei käytännössä ole vielä markkinoita.

Valmistus on vaativaa

”No niin. Ei mennytkään kuin muutama vuosi osaavalla ryhmällä, että saatiin kasattua tuotekonsepti, jossa kaikki on huomioitu. Missä on lähin älyvaatetehdas?”

Varsinaisia älyvaatetehtaita on maailmalla vain muutama. Tekstiilin ja elektroniikan yhdistäminen tuotannossa edellyttää molemmin puolin vieraita muutoksia niin koneisiin ja laitteisiin kuin laatuvaatimuksiin, logistiikkaan, sekä laajemmin tuotannon prosesseihin. Harva toimija on valmis heittäytymään suuriin haasteisiin ja investoimaan vielä syntymättömään markkinaan.

Lisäksi elektroniikka- ja tekstiiliteollisuudella on aivan eri kriteerit hyväksyä uusi tuote valmistukseen. Elektroniikkatuotteen valmistuskustannukset ovat paljon korkeammat kuin vaatteen, ja muutosten tekeminen on työläämpää.

Jälleenmyynti, huolto ja kierrätys on tavallista työläämpää

”Jotenkin ihmeen kaupalla saatiin tuotettua erä kehonmittausälyvaatteita. Menisikö nämä nyt sitten myyntiin tavaratalon elektroniikka- vai muotiosastolle vai apteekkiin vai nettikauppaan?”

Kehoa mittaava vaate ei varsinaisesti sovi perinteisiin myyntikanaviin. Suoraan iholle tulevaa tuotetta pitäisi sovittaa, joten muuten niin toimiva nettikauppa on hankala. Kivijalkaliikkeessä myyjän on hallittava sekä laitteisto, että itse vaate. Lisäksi kuluttajilla voi olla kiperiä kysymyksiä tiedonsiirrosta, tietosuojasta, tuoteturvallisuudesta, yhteensopivuudesta muiden laitteiden, käyttöjärjestelmien tai vaikkapa oman terveydentilan osalta. Kaikkeen on liki mahdotonta varautua, mutta vastaukset voivat ratkaista kaupan syntymisen.

Jälleenmyyjän on myös varauduttava vaativampaan reklamaatioiden käsittelyyn. Toimintavirheen diagnosointi voi olla myyjälle mahdotonta, jolloin tuote on palautettava valmistajalle. Mikäli kierrätystä ei ole suunniteltu huolella, saattaa markkinoijalla olla edessä jopa ympäristösakkoja. Myös tuotteen huolto ja päivitys on oltava vaivatonta; kuluttajat edellyttävät jo tuotetukea ja yhteensopivuutta laitteilleen.

Elektroniikkaa ja tekstiiliä yhdistelevien tuotteiden kehittämistä jarruttaa useiden alojen erikoisosaamisen yhtäaikaisen ohjaamisen vaikeus. Jos suunnittelu painottuu projektia johtavan tahon omiin vahvuuksiin, on riskinä tuote, joka ei ole kokonaisuutena hyvä. Innostuksen keskellä on myös helppo unohtaa patentit ja teollisoikeudet, lainsäädäntö ja standardit, sekä tuotanto ja jakeluketju.

”Onkos tämä nyt sitten hyvä vai huono, kun sykkeeni on 140 lyöntiä minuutissa?”

Käyttäjälle todellista lisäarvoa tuottavan tuotteen suunnittelussa on osattava yhdistää niin kohderyhmätuntemus, lääketieteellinen osaaminen kuin kaupallinen näkemys. Jos tuote on terveydenhuoltoon tarkoitettu, standardit täyttävä hoitoväline, ja sen käyttöä valvoo lääkäri, on anturitiedon esittämiselle eri kriteerit kuin kuluttajalle suunnatulla hyvinvointituotteella.

Esimerkiksi sykevälivaihtelu on loistava mittaussuure, josta voidaan laskennallisesti päätellä suuri määrä hyödyllistä tietoa. Datasta voidaan johtaa esimerkiksi yksilöllisesti sopiva harjoituksen intensiteetti, kesto, lepoajat, kunnon kehitys, ja tämä kaikki vieläpä huomioiden yksilöllinen tavoite, olipa se sitten maraton-kunnon saavuttaminen, painon pudotus tai stressin lievittäminen.

Mitatun biodatan muokkaaminen kohderyhmälle ymmärrettävään muotoon on haastavaa. Sykkeenmittauksessa pelkkä numeroluku sydämen lyönneistä minuutissa edellyttää käyttäjältä sykemittauksen ja omien sykealueiden tuntemusta eikä pelkkänä lukuna lopulta kerro peruskuluttajalle oikeastaan mitään.

Juuri puettavan teknologian tuotteiden hyödyn ja toimintojen yksinkertaistaminen ja sitä kautta selkeät kuluttajatuotteet ovat edellytys massamarkkinoiden syntymiseen ja tuotekirjon sekä kehitysnopeuden kasvuun.

”Urheilu ei kiinnosta minua tippaakaan! Haluan mukavan älyvaatteen, joka on hyödyllinen – miksi kaikki puettava teknologia on suunnattu urheilijoille?!”

Urheilu perustuu suurelta osin mittaamiseen. Lähes kaikissa lajeissa mitataan aikaa, etäisyyttä tai jotain muuta suuretta suoritusten vertailua varten. Siksi myös itse urheilijan mittaaminen on helppo liittää liikuntaan suorituksen lisäksi.

Urheilutarvikkeita myyvät liikkeet tarjoavat sekä urheiluvälineitä, -elektroniikkaa että urheiluvaatteita ja ovat siten muita myyntikanavia pidemmällä puettavan elektroniikan ja älyvaatteiden jälleenmyynnin hallinnassa. Näistä syistä kaupallinen, massatuotettu puettava teknologia ja kehoa mittaavat vaatteet ovat tässä vaiheessa kehitystä enimmäkseen urheilusovelluksia. Markkinat ja valikoima tulevat kasvamaan kuluttajien tottuessa kehonmittaukseen hyödyllisenä keinona oppia tuntemaan itsensä ja seuraamaan terveydentilaansa lukuina. Huippu-urheilijoille suunnatut tuotteet halpenevat ja tulevat kuluttajien ulottuville, kuten yleensäkin käy.

Samaan aikaan lääketieteen puolella puettava teknologia ja tekstiiliin integroitu elektroniikka on tulossa osaksi esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoitoa. Kroonikon ei tarvitse enää käydä välttämättä lääkärissä rutiinitarkastuksissa, vaan mittaaminen tapahtuu vaatteen tai puettavan laitteen kautta, jolloin myös mittaustulokset ovat säännöllisempiä ja tarkempia.

Puettavan kehonmittauksen yleistyessä datan määrä kasvaa. Suurta määrää eri lähteistä kerättyä anonyymia potilasdataa analysoimalla opitaan ymmärtämään trendejä eri taudeissa ja niitä opitaan hoitamaan tehokkaammin.

Urheiluun ja potilasmittaukseen suunnatut tuotteet tulevat myös poikimaan niiden väliin sijoittuvan tuotekategorian. Hyvinvointituotteet mittaavat käyttäjäänsä ja tuottavat tietoa terveydestään kiinnostuneille. Hyvinvointituotteiden ei ole tarkoituskaan täyttää tarkkoja lääketieteellisiä standardeja, vaan ne ovat edullisemmin ja yksinkertaisemmin toteutettuja laitteita arkeen. Hyvinvointituotteen järjestelmä voi tukea esimerkiksi painon- tai stressinhallintaa, tai yksinkertaisesti vain kerätä dataa tietokantaan, josta voi onnettomuuden tai sairauden sattuessa olla hyötyä myös diagnoosia tekevälle lääkärille.

”Humpuukia koko älyvaate! Mummun kutoma villapaita on minulle paljon arvokkaampi kuin mikään piippaava takki!”

Puettava teknologia ja tekstiiliin integroitu elektroniikka kehittyvät kovaa vauhtia. Merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä tehdään ympäri maailmaa, mutta Suomi on monella eri puettavan teknologian osa-alueella aivan kirkkaimmassa kärjessä. Tutkimus- ja kehitystyö on nykyään yhtä aikaa sekä tieteellisesti että kaupallisesti suuntautunutta, jolloin se on markkinoiden kehityksen kannalta terveempää.

Käsityöperinne elää ja voi hyvin kulttuurista tai maantieteellisestä sijainnista huolimatta koko maailmassa. Vaikka tehtaan tekemä tuote voi olla halvempi ja nopeampi hankkia, on käsintehdyllä niin syvät juuret ihmisten arvomaailmassa, ettei sen asemaa helposti horjuteta. Samaan aikaan vaateteollisuus yrittää vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin ja massatuotannon kysynnän heikkenemiseen.

Puettava teknologia tulee yleistymään, mutta se ei tule täysin syrjäyttämään perinteisiä vaatteita. Sen sijaan puettava teknologia voi palvella uusilla tavoilla, kuten itsestään paikkautuvilla langoilla neuleessa, kännykkää kehonlämmöstä ja liikkeestä langattomasti lataavalla taskulla tai ihottumaa hoitavalla kuidulla alusvaatteissa.

Kehityksen myötä laitteet ja rakenteet pienenevät ja yhä erilaisempia toimintoja voidaan liittää vaatteisiin ja jopa itse kankaisiin. Vaatteet tulevat säilymään kangaspaloista koottuina vielä pitkään, koska muoti muuttuu kiihtyvästä tahdista huolimatta hitaasti ja palaa syklisesti menneeseen. Kymmenien vuosienkin päästä puemme varmasti yllemme edelleen housuja, paitoja, takkeja ja lakkeja.

     
   

Nimi: Mikko Malmivaara

Työ: Business Development Manager, Jabil Circuit Inc.

Koulutus: Vaatetussuunnittelija MA, Lapin Yliopisto 1995-2000

Ura: Puettavan teknologian ja tekstiilielektroniikan airut ja pioneeri liki 20 vuoden kokemuksella tekstiilin ja elektroniikan välillä (Jabil, Clothing+, Reima, TTY, LaY)

Perhe: Kaikkitietävä vaimo ja näsäviisas 10-v. tytär

Asuu: St. Petersburg, Florida Yhdysvallat

Harrastukset: Rullalautailu, polkupyöräily, poikkitieteellinen keskustelu ja vouhotus, mörköhevi