5.12.2014


Tekstiilien elinkaaren pidentäminen -
askel kestävämpään suuntaan

Helena Dahlbo/Suomen Ympäristökeskus SYKE

Ekologisesti kestävässä tekstiiliketjussa tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, tuotettavat tekstiilit ovat sekä aikaa että kulutusta kestäviä ja korjattavia, ja kuluttajat hankkivat tekstiilejä harkiten ja vain tarpeeseen. Kuluttajien hankinnat kohdistuvat käytettyihin tai kierrätysmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäytettäväksi, sen elämä jatkuu materiaalina uusissa tuotteissa.

Tämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä tekstiiliketjussa nykyään tapahtuu. 

Tekstiilien tuotanto on merkittävä ympäristön kuormittaja. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 29 kuutiometriä vettä, saman verran kuin yksi suomalainen kuluttaa puolessa vuodessa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy 15 kg CO2-ekv. yhtä tekstiilikiloa kohti.1 Ruotsin kemikaalivirasto on tunnistanut yli 1900 kemiallista ainetta, joita tiedetään käytettävän tekstiilien tuotannossa2.Tekstiilien käytössä ympäristökuormitusta aiheuttaa tekstiilien huolto, kuten pesuveden ja energian kulutus.

Tekstiiliketjun ekologisen kestävyyden edistäminen vaatii toimenpiteitä jokaisessa ketjun vaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n yhteistyönä toteutettavassa TEXJÄTE-hankkeessa sekä pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen (Lisätietoa hankkeista www.syke.fi/hankkeet/texjate).  

Tekstiilejä kulutetaan kasvavia määriä ja niitä päätyy myös jätteeksi kasvavassa määrin. Nykyisellään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kulutetaan noin 14 kiloa tekstiiliä asukasta kohti vuodessa. Tästä noin 30 prosenttia päätyy käytön jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen, vajaa kymmenen prosenttia varastoidaan koteihin, mutta noin 60 prosenttia päätyy jätteeksi, joko polttoon tai kaatopaikalle.3

Tekstiilien uuden tuotannon tarve vähenee uudelleenkäytöllä sekä osin kierrätyksellä, jossa tekstiili hyödynnetään materiaalina uusiin tekstiilituotteisiin.

Kierrätys on toistaiseksi lähes olematonta Pohjoismaissa. Keskeisiä kysymyksiä tekstiilejä  hyödyntäville tahoille ovat tekstiilijätteen määrän, laadun ja saatavuuden varmistaminen. Tekstiilien keräystä tulee laajentaa uudelleenkäyttöön kelpaamattomaan, esimerkiksi rikkinäiseen tekstiiliin. Pohjana tulee kuitenkin olla nykyinen, hyvin toimiva keräys. Lajittelua on tehostettava volyymien kasvaessa. Pohjoismaisen lajittelulaitoksen toimintamahdollisuuksia mietitään. Tuottajavastuujärjestelmä, vapaaehtoisena tai pakollisena, on yksi keinoista, joilla toimintaa kokonaisuudessaan voisi ohjata.

Kierrätys ei toimi ilman kysyntää, eli samanaikaisesti tarvitaan imua kierrätysmateriaaleille ja -tuotteille. Voisivatko julkiset hankinnat olla suunnannäyttäjiä ja vaatia kierrätysmateriaalin käyttöä hankittavissa tuotteissa? Entä voisiko huonekaluteollisuus olla edelläkävijä ja siirtyä käyttämään kierrätysmateriaaleja tuotteissaan?

Tekstiilikentällä tapahtuu, sekä meillä että muualla Pohjoismaissa. Askeleita kohti kestävämpää toimintaa otetaan. Ongelmitta ei selvitä, mutta yhdessä niitä on helpompi ratkoa.

Lähteet:

1. KEMI 2013. Hazardous chemicals in textiles - report of a government assignment. Swedish Chemicals Agency. Report No 3/13.

2. Palm, D. 2011. Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B1976. http://www.ivl.se/download/18.7df4c4e812d2da6a416800080103/B1976.pdf

3. Palm ym. 2014. Towards a Nordic textile strategy: Collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Nordisk ministerråd, TemaNord 2014:538. http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A720964&dswid=-285

Lisätietoa: 

TEXJÄTE-projekti 

Pohjoismaiset projektit   

 


KUKA? 

NIMI

TYÖ

 


HARRASTUKSET         


KOULUTUS

PERHE 

ASUU         


 


Helena Dahlbo

Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa, tehtävänä jätteisiin, jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiantuntija- ja tutkimustehtävät

Talvi- ja kesäuinti, Pilates, lukeminen ja musiikki

MMM, ympäristönsuojelu

Mies ja teini-ikäinen poika

Helsingissä

 

 

 

   Helena_dahlbo_pieni
 

 

 

 

 

 

 

 

     Kuva: Kim Dahlbo