Puheenvuoro

Tällä palstalla  tekstiilialan asiantuntijat kirjoittavat alan kuulumisia.
Onko sinulla painavaa sanottavaa teva-alasta? Voit saada oman tekstisi tänne lähettämällä sen osoitteeseen tekstiililehti@tekstiililehti.fi.

Uusin puheenvuoro:

9.5.2018

Onnistuneen tutkimuksen resepti

Ali Harlin, VTT

Tutkimukseen liitetään mystiikkaa ja uskomuksia. Usein kuulee tarinoita, joissa keksittiin uusi tuote, kun porukalla käytiin kaljalla tai että yrityksen propellipää näki yöllä unen. Kehitykseen liitetään useita ismejä ja metodeja tieteellisestä prosesseita muotoilulla ohjaamiseen. Seuraavassa en aio kertoa, kuinka kukin keittiönsä järjestää ja soppansa maustaa. Haluan vain tähdentää, että onnistuneen tutkimuksen ja kehittämisen takana on tietty logiikka ennemmin kuin sattumien summa.

Tutkimus on yhtiön jatkuvuuden kannalta keskeinen, koska se uudistaa liiketoiminnan ideaa. Sen vaikutus on pitkäkestoinen, joten laiminlyönnit tutkimuksessa eivät ehkä näy heti. On jopa mahdollista saada yrityksen tulos hetkellisesti paranemaan pysäyttämällä tutkimus - useinhan tutkimus nähdään vain tuotekehityskuluna. Ongelma ajelehtimissa on kuitenkin riski: kun muutosta tarvitaan siihen ei enää olekaan aikaa eikä valmiuksia. Toinen tutkimuksen riski on, että sen annetaan puuhastella omiaan jolloin saadut tulokset eivät tue yrityksen kehitystä.

Yrityksen ylimmän johdon tehtävä on määritellä, mihin ollaan menossa. Täytyy olla selkeä mielikuva siitä, mitä ollaan tekemässä mutta myöskin siihen liittyvistä haasteista ja uhkista toiminnan jatkumiselle. Tämän ymmärtämiseen tarvitaan selkeä tilannekuva, joka vaatii tutkimusta asiakkaista, kilpailijoista mutta myöskin ymmärtämystä yhteiskunnan rajoista. On pystyttävä mielikuvittelemaan useita vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jopa epätodennäköisiä ja missä olosuhteissa nämä voisivat toteutua.

Päämäärän asettaminen perustuu aina jossain määrin arvaukseen, mutta arvaus osuu paremmin kohdalleen, kun vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on mietitty. Lisäksi tuon tavoitteen pitää olla riittävän haasteellinen, jotta voidaan varmistaa yrityksen iskukyky jatkossakin. (Käytin sanaa iskukyky eli kyky haastaa muut ottamaan lisää ja parempaa markkinaa, sillä kilpailukykyä voi parantaa myös lyhytkestoisesti keskittämällä ja säästämällä.)

Sitten tarvitaan strategia eli suunnitelma siitä, kuinka päämäärä saavutetaan. Suunnitelmaan voi liittyä epävarmoja kohtia ja jopa osia, joita ei ole vielä missään saatavissa. Toisaalta on hyvä varautua myös tilanteen muutokseen, eli on oltava myös vaihtoehto B, joskus myös C. Näiden puuttuvien palikoiden valmistelemiseksi tarvitaan tutkimusta. Niiden on oltava saatavissa, sitten kun tilanne on päällä eikä aikaa ole kuin toimia. Tutkimustavoitteen asettaminen johtuu suoraan strategiasta ja sen tarkoituksena on varmistua siitä, että oikea saadaan yrityksen käyttöön, eli että sitä on lupa käyttää, osataan hyödyntää ja voidaan ostaa siihen liittyvät materiaalit ja laitteet.

Tutkimusta on monenlaista. Perustutkimus, jota kutsutaan myös uteliaisuustutkimukseksi, luo perusteita sovelluksille ja on ennen kaikkea yhteiskunnan maksettavana ja yliopistojen vastuulla, kuten vaikkapa Berthelot havaitsi ensimmäisenä polyeteenin 1869 ja Staudinger keksi polymeerien olemassaolon 1900. Teknisten läpimurtojen teko on ollut monesti suurten yritysten asia, kuten polyesterin kehitys alkoi duPont-yhtiössä 1930-luvulla ja tuli teolliseksi tuotteeksi 1950-luvulla nimillä Dagron ja Terylene. Haasteellista nykyajalle on, että uusia materiaaleja ja teknologioita tulee yhä useammin, ja näitä täytyy seurata.

Tuotekehitys on yritysten tärkein ja suurin tutkimuksen muoto. Sillä pidetään yllä tuotteiden haluttuutta ja markkina-asemaa. Kuitenkin sanasta tuotekehittely olisi päästävä eroon; huomatkaa yhtäläisyys sanaan puuhastelu. Tuotekehityksellä on oltava selvä näkemys, jota voi johtaa esimerkiksi design. Prosessi voi olla sisältä ulos tai päinvastoin, kokeilevaa tai mallintavaa, mutta sen toteuttamiseen on syytä käyttää kuitenkin soveltuvinta teknologiaa. (En siis sanonut parasta, vaan tuoteidean parhaiten toteuttavaa vaihtoehtoa.) Toinen näkökulma on tuotannon tehokkuuden ylläpito, joka pitää sisällään työtapa- ja prosessikehitystä. Jotta tuotekehitys ja prosessikehitys voivat tehdä työnsä onnistuneesti, tarvitaan tutkimusta antamaan vaihtoehdot.

Paradigman eli ajattelutavan muutos tapahtuu aika-ajoin. Todellinen voittaja on se, joka pystyy aiheuttamaan muutoksen. On uskallettava tehdä jotain ”väärin”. Viimevuosina on toistettu esimerkkiä siitä, kuinka Apple onnistui hyödyntämään uuden puhelimen käyttötavan, vaikka Nokialla oli kaikki teknologiat sen toteuttamiseen. Ajattelutavan muutosta näyttävät jarruttavan pelko epäonnistumisesta ja luovan johtajuuden puute. Edellisessä auttaa se, että tuotetta muutetaan aika-ajoin hallitusti myös radikaalisti. Jälkimmäisessä ongelma on, että pohjoismainen työtapa on mieluummin demokraattinen, mikä painottaa arvoja ja strategian yhdessä luomisen tärkeyttä. (Kiinnostuneille Kristensen klassikko kirja: Miksi etenkin suuret yhtiöt epäonnistuvat ja TV- ohjelma Nokian tarina voivat avata edellistä)

Luovuuden tehokkuus korostuu silloin, kun pyritään ratkaisemaan erittäin haastavia ongelmia. Uusien yhdistelmien kokeilu ja totuttujen ratkaisujen haastaminen mahdollistavat löytämään innovatiivisia ratkaisuja. (Innovatiivinen ratkaisu on luova tai keksinnöllinen ratkaisu joka voidaan toteuttaa käytännöllisesti, vrt. innovaatio eli tuotantoon viety oivallus.) Luovuuden pohjalla on useimmiten syväosaaminen ja sen luominen vaatii laajaa harjautuneisuutta. Heureka, älynväläyskin voi tapahtua, jos sille on annettu mahdollisuus. Emme saa sulkea pois ihmisen erinomaista piirrettä hyödyntää intuitiota, jota voi kuvata myös etiäisenä. Nuoruuden innon ja pitkän kokemuksen yhdistäminen on suositeltava ratkaisu.

Rahoituksen hankkiminen on tutkimukselle suuria haasteita. Takaisinmaksuaikojen todistaminen voi olla vaikeaa ja riskiottajan löytäminen teettää työtä. Riskin jakaminen voi olla vastaus. Perusosaamisten ja uusien teknologioiden haltuunotossa yhteistyö jopa oman toimialan ulkopuolelle alentaa kustannuksia ja antaa herätteitä uusiin sovelluksiin ja toimintatapoihin.

Yhdessä tekeminen mahdollistaa myös ryhmä-älyn hyödyntämisen: laaja vaihtoehtojen seulominen moninaisten silmälasien läpi katsoen antaa lisää varmuutta. Avoin kehittämisympäristö koetaan usein pelottavana; oletetaan, että omat ideat valuvat kilpailijoille. Tällaisessa ympäristössä voidaan hallita kilpailua valitsemalla konsortio joko arvoketjun mukaan tai sitten yhdistämällä aivan eri alan toimijoita, joilla on yhteisiä haasteita. Emme voi myöskään väheksyä nopeuden ja näppäryyden merkitystä: kopioiva toimija on aina myöhässä. Digitaalisuus mahdollistaa nopean tiedon hankinnan ja asiakaslähtöisyyden tehostamisen, mutta pakottaa myös uudistumaan jatkuvasti.

Yhteenvetona reseptini on:

-          valitaan haastava tavoite,
-          otetaan aimo kimpale syväosaamista ja nippu raikasta uutta ajattelua
-          kerätään joukkoon uudistavia ratkaisuja
-          haastetaan ratkaisuja muiden yritysten kanssa
-          ja tarjoillaan uunituoreena 
       

Nimi: Ali Harlin

Työ: Tutkimusprofessori VTT     

Koulutus: Tekniikan tohtori

Ura: Borealis, Nokia Maillefer, TTY, KCL, VTT ja lisäksi 3 startup casea

Perhe: Vaimo, 2 aikuista lasta

Asuu: Keravalla

Harrastukset:Bändisoitanta, yhdistystoiminta ja mökkeily