14.5.2020

VTT testasi kangasmaskeja ja simuloi viruksen leviämistä 

VTT on toukokuussa testannut paljon keskusteluissa olleiden kangasmaskien suorituskykyä virusten leviämisen torjunnassa. Torstaiaamun 14.5.2020 mediatilaisuudessa tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi testatuista maskeista ja saaduista tuloksista.

VTT:llä testattiin kangasmaskeja, jotka ommeltiin Marttaliiton, Naisten Valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton jakaman ohjeen mukaan

Maskeja tehtiin siis kahden tyyppisiä, niin sanotun kirurginmaskin mallisia, sekä kuppimallisia. Materiaaleina käytettiin sekä sataprosenttista puuvillaa, että sataprosenttista polyesteriä. Ompelussa vältettiin tekemästä turhia reikiä materiaaleihin, ja maskit viimeisteltiin silittämällä saumat auki ja vekit kirurginmaskimalliin.

kuppimaski_400x400ar

Kuppimallinen, muotoiltu maski, jossa on sauma keskellä. Kuva VTT.

 

Vekattu malli osoittautui suorituskyvyltään hieman paremmaksi kuin muotoiltu malli. Kuva VTT. 

Testien mukaan näistä kahdesta maskimallista kuppimallinen on hieman huonompi suorituskyvyltään, Ali Harlinin mukaan ehkä mallissa olevan sauman takia se päästää enemmän partikkeleita läpi. Kaiken kaikkiaan testeissä todettiin, että kangasmaskit ovat kaukana terveydenhoidossa käytettävien, standardoitujen suojien ja maskien suorituskyvystä, ne voivat suodattaa noin 20-45 prosenttia viruksista, kun standardoitujen suojainten suorituskyky on 90 prosentin luokkaa.

Testatuista materiaaleista hieman paremmaksi osoittautui polyesteri, yksi syy tähän on, että polyesteri kiinnittää itseensä sähköisen varauksensa ansiosta hiukkasia pölyhuiskan lailla. Polyesterin käytössä haasteena on huolto, maskit pitää pestä 90 asteessa, mikä on periaatteessa polyesterille liikaa. ”Polyesteri kutistuu tässä lämpötilassa, toki se joitakin pesukertoja kestää”, sanoi Ali Harlin pesusta.

 

Maskeja testattiin käytössä, testien perusteella yhtä maskia kannattaa käyttää enintään tunnin ajan. Kuva VTT. 

VTT:llä testattiin maskeja myös käytössä, osa käytetyistä maskeista lähetettiin mikrobimittauksiin. Maskit keräävät tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja, joten samaa maskia ei pitäisi käyttää tuntia pitempää aikaa.

Johtopäätöksenä testeistä voidaan vahvistaa sama asia kuin julkisuudessa on jo ollutkin, kangasmaski suojaa muita, ei niinkään käyttäjää itseään. ”Maskien käyttäminen tilanteissa, joissa joudutaan olemaan lähellä muita ihmisiä, on perusteltua, ja toimii osana koronaviruksen vastaisia toimia”, kiteytti Ali Harlin. ”Se ei ole koko ratkaisu, eikä voi olla pakollista, mutta osa ratkaisua.”

Harlin viittasi myös vastikään julkaistuun Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review –katsaukseen , jossa olevan vertailun mukaan viruksen esiintyvyyttä kuvaavaa R-lukua voidaan pienentää yhdellä, jos puolet väestöstä käyttää kangasmaskia.

Kuvan lähde: doi: 10.20944/preprints202004.0203.v2, muokkaus Ali Harlin

Simulointeja leviämisestä

Virtausalan erikoistutkija Aku Karvinen esitteli simulointeja viruksen leviämisestä. Kun ihminen yskäisee, aivastaa tai vain puhuu, tulee suusta ulos pieniä pisaroita, jotka voivat sisältää koronavirusta. Jos tällaisen pisaran saa  suoraan limakalvolleen, voi sairastua, tällöin puhutaan pisaratartunnasta. Pisara kuivuu erittäin nopeasti hyvin pieneksi partikkeliksi (ns. aerosoliksi) ja myös tällaisen saaminen limakalvolle voi MAHDOLLISESTI aiheuttaa sairastumisen. Tällöin puhutaan aerosolitartunnasta. Karvisen mukaan tästä kiistellään, tiedepiireissä ei ole täyttä varmuutta, aiheuttaako aerosolileviäminen tartuntoja.

Simulointien perusteella varmaa on, että suun edessä oleva este joka tapauksessa estää suurta osaa partikkeleista leviämästä, tästä löytyy kaksi simulaatiovideota VTT:n nettisivuilta.

Yskäisyn virtaussimulointi ilman estettä 

Yskäisyn virtaussimulointi esteen kanssa 

Ammattilaissuojainten valmistus Suomessa alkaa pian

Työelämäprofessori Sauli Eloranta kertoi suojainvalmistuksen tilanteesta Suomessa. Suomeen on nopealla aikataululla kehitetty valmiutta hengityssuojainten teolliseen valmistamiseen. Tarkoitus on aloittaa tuotanto jo nyt toukokuussa, valmistajina on muutamia suomalaisia yrityksiä, ja suojaimet ovat terveydenhuollon käyttöön suunnattuja, standardoituja suu-nenäsuojuksia ja hengityssuojaimia. Elorannan mukaan pahin pullonkaula suojainten valmistamisessa onkin juuri testaaminen, vaikka valmistaminen saadaan käyntiin, on tarvittavien testien ja tuotehyväksynnän aikataulu sellainen, että suojaimia saadaan käyttöön kesä-heinäkuussa.

”Jotta suojaimia saadaan terveydenhuollolle riittävä määrä, ja valmistaminen on kannattavaa, tarvitaan useita tuotantolinjoja”, kertoi Eloranta. Tarvittavat koneet ja laitteet on nyt hankittu, ja ne ovat jo pääosin Suomessa. Materiaali tulee muualta kuin Suomesta, mutta mahdollista on käyttää myös Suomessa valmistettuja materiaaleja, kunhan päästään testaamaan materiaaliyhdistelmien sopivuutta eri tuotantolinjoille. Paras vaihtoehto suojaimille on niin sanotulla meltblown-teknologialla valmistettu suodatinkangas, mutta tätä teknologiaa ei ole käytössä suomalaisilla kuitukangastehtailla.

Teksti: Sari Granni