Kasvattaisitko lampunvarjostimesi itse?

 Yksi mielenkiintoisimmista  tammikuun 2020 Heimtextilin näyttelyistä oli trendialueen osana oleva Future Materials Library, joka esitteli  kierrätys-, sivuvirta- ja ekologisesti tuotettuja materiaaleja. Osa materiaaleista oli vanhoja tuttuja, osa uusia. Ekologisten kuituraaka-aineiden maailma on monipuolinen ja kiinnostava.

yleiskuva_näyttelystä_ja_nimi_web 

Materiaalikirjaston oli koonnut Heimtextilin trendineuvostossakin mukana oleva FranklinTill -trenditoimisto. Esillä oli kymmeniä eri suunnittelijoiden materiaalinäytteitä, osa kokeellisempia, osa jo pienimuotoisessa, tai vähän isommassakin tuotannossa. Materiaalit oli jaoteltu neljään eri kategoriaan; kierrättäminen ja uudelleen käyttö, kestävät luonnonresurssit, sivuvirtojen hyötykäyttö ja elävät materiaalit. Ajatuksena oli tuoda esille ideoita ja tapoja, joiden avulla maailman raaka-ainevarat saadaan paremmin ja järkevämmin käyttöön. Asian hahmottamista auttoi, että jokaisesta näytteestä tai ideasta oli esillä alkuperäinen raaka-aine, prosessivaihe, sekä esimerkki lopullisesta tuotteesta tai näytteestä. 

remade_takki_ja_prosessi_web 

Brittiläinen Christopher Raeburn on tunnettu upcycling-projekteistaan , joissa hän muuntaa kaatopaikalle tuomitut tuotteet halutuiksi vaatteiksi. Näyttelyssä esimerkkinä hänen Remade-kokoelmastaan ja työtavoistaan oli laaduntarkastuksessa hylätty työtakki, josta eri osat irrottamalla voidaan tehdä uusi tuote. Mukana oli myös eri kierrätysmateriaaleista revittyä kuitua, jota käytetään eristemateriaalina, ja jonka elävyys ja värierot ovat osa valmiin tuotteen ilmettä. 

Kasvipohjaisia raaka-aineita kestävästi

Paljon esillä olevat selluloosapohjaiset materiaalit olivat näyttelyssä monipuolisesti esillä. Mukana oli vanhoja tuttuja, kuten sisal ja nokkonen, mutta myös vaikkapa männynkuori tai itä-afrikkalainen mutuba-puu, jonka kuorta on käytetty jo satoja vuosia omalla kasvualueellaan. Mutuba-puun kuoren kerääminen ei vahingoita puuta, vaan kuori kasvaa takaisin, ja noin vuoden päästä samasta puusta voidaan taas kerätä kuorta. Meille suomalaisille tutut nokkonen ja hamppu kasvavat hyvin vaatimattomissa oloissa, eivät juurikaan vaadi hoitoa tai vie tilaa ruuan tuottamiselta, ollen näin ekologisia kasvattaa.

 pineskins_yhdistetty_web

Alankomaalaisessa PineSkins-projektissa  kerätään männyn kuorta, joka syntyy sivutuotteena puita kuorittaessa ja sahatessa. Kuori käsitellään tuoreena vahoilla, jotka säilyttävät sen pehmeyden ja korostavat nahankaltaisia ominaisuuksia materiaalissa. Käsitellystä kuoresta voidaan tehdä esimerkiksi mattoja, koreja tai laukkuja. 

 Nienke Hoogvliet on Sea Me -kokoelmassaan  käyttänyt merilevästä tehtyä lankaa muun muassa ryijyyn, jonka pohjana on pala vanhaa kalastusverkkoa. Merilevää on käytetty myös väriaineena kankaiden värjäyksessä, sekä maalina ja biomuovin raaka-aineena, mahdollistaen näin zero waste -tuotannon. Merilevä innosti Hoogvlietiä, koska se on materiaali, jota on olemassa runsaasti, eikä se vaadi viljelymaata, vaan vain järkevän keräystavan.

Elävät materiaalit

Oma jännittävä maailmansa ovat elävät, tai kasvatettavat materiaalit, kuten sienet ja sienirihmastot, juuret ja bakteerit. Eric Klarenbeek, hollantilaisesta Klarenbeek & Dros -suunnittelutoimistosta, esitteli Materials-näyttelyyn liittyvällä luennollaan töitä, joissa helposti löytyviä ja kasvatettavia materiaaleja on testattu ja käytetty 3D-tulostuksessa. Yhteistyössä monien muiden suunnittelijoiden kanssa on tutkittu ja kasvatettu laboratorioissa muun muassa sieniä, sammalta ja leviä, joista kasvatetuilla ja tulostetuilla tuotteilla voitaisiin korvata monia nykyisin muoviin perustuvia tuotteita, kuten astioita, pakkauksia tai meluaitoja. Näyttelyssä oli esillä sienistä kasvatettuja akustiikkalevyjä, sekä lampunvarjostin.

Eric Klarenbeek painotti, että erityisesti jätemateriaalien käyttöä varten tarvitsemme keräyssysteemin, organisoidun mallin jonka avulla sivu- ja jätevirrat saadaan kerättyä ja käyttöön. Hedelmien kuorista, lehdistä ja merilevästä osataan jo tehdä kuituja, mutta raaka-aineet pitää saada järkevästi liikkumaan.

 

 Studio Ty SYML´n  kasvattaman lampunvarjostimen materiaalina on ollut hamppujäte, johon on ympätty sienirihmastoa, varjostimen kasvattaminen kestää noin viisi päivää.